KOULURUOKAILU

                                                      
                                                      

       Kouluruuan pitää olla monipuolista ja ravitsevaa. Vähärasvaisuus on myös tärkeää.
Jokainen suomalainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija voi Suomessa nauttia maksuttoman kouluaterian. Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria.
Esi- ja peruskoulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun oppilashuoltotyötä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kuvaa järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Nämä kasvatukselliset tavoitteet on hyvä laatia yhdessä kotien kanssa.
Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.
Kouluruoka tulee tarjota sellaisena ajankohtana, että se rytmittää koulupäivää ja tauko antaa oppilaille mahdollisuuden virkistäytyä.





Saako opiskelijat terveellsitä ruokaa: Kyllä jos haluavat syödä vain monipuolisesti.


Oppilas on koulussa turvallisessa oppimisympäristössä ja hänelle tarjotaan kouluruokailu osana oppilashuoltoa. Joskus esimerkiksi terveydelliset syyt edellyttävät varsinaisesta ruokalistasta poikkeavaa ruokailua. Lapsen allergian, eettisyyden tai uskonnon erityistarpeita otetaan huomioon hänen koulutyötään ja ruokailuaan suunniteltaessa kunnan tai koulun toimintaperiaatteiden mukaan. Erityisdieetti toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettu oppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistus edellyttää. Erityisannoksista on yleensä saatavilla ruoka-aineluettelot, joista nähdään, sopiiko annos omaan ruokavalioon. Tavoitteena on, että perusruokavalio sopii sellaisenaan tai pienin muutoksin mahdollisimman monelle.
Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden täsmällinen ja turvallinen toteutus koulun ruokahuollossa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto on välttämätön silloin, kun tarvitaan ruokavalio sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn johdosta. Tarvittavien muutosten periaatteista voi kysyä lapsen opettajalta, koulun rehtorilta tai kunnan ruokapalvelusta vastaavalta henkilöltä. Huoltajana on hyvä keskustella asiasta ja kuulla koulun käytännöistä


                                                        Ruokalista

                                                         Palapaisti
                                                  Linssi-kasvismuhennos
                                                           Peruna
                                                        vihersalaatti

Tavallinen ravitsemussuositus 2014 / Norden Nutrition Recommendations 2012

Ketä varten suositus on laadittu?

Turvallisuudestaihmistenjokapäiväistä ruokavaliota.

Kuvaavat tärkeimpien ravintoaineiden kuten rasvojen, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavaa saantia.

koska ravintoaineiden yksilöllinen vaihtelu voi olla huomattava, on suositusluvut laskettu keskimääräisen tarpeen ja sen hajonnan perusteella niin suureksi, että se vastaa koko terveen, kohtalaisesti liikkuvan väestön tarvetta. Ravintoainesuositukset edustavat suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Soveltuvat sellaisenaan tyypin 2 diabetesta sairastaville tai henkilöille, joilla verenpaine.



Suosituksen tavoitteet?

1) edistää ja ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä

2) olla elintarvike- ja ravitsemuspolitiikan perusta

3) 

olla apuna joukkoruokailun suunnittelussa, soveltuvat vain varauksellisesti yksilöiden                                   ravitsemusneuvontaan, sillä yksiöiden ravinnon tarpeen vaihtelut ovat suuret

4) olla ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistona
5) olla ohjeellisena pohjana ihmisryhmien ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin arvioinnissa



Millä erillisen suosituksen laatimista tälle ryhmälle perustellaan?

Ruokasuositukset

 1) yksittäinen elintarvike tai ravintotekijä ei yleensä sinällään selvästi heikennä tai paranna ruokavalion ravitsemuksellista laatua

2) ruokaa syödään sopivasti niin, että energian saanti vastaa kulutusta

3) kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, ainakin 500 g päivässä

 4) peruna kuuluu päivittäiseen ruokavalioon

5) vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita on suositeltavaa syödä päivittäin

6) rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita on hyvä juoda päivittäin noin puoli litraa

 7) punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g

 8) (kypsäpaino) viikossa ja niistä suositaan vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja

  9) salattiin kuuluu öljypohjainen kastike

10) suositeltava ruokavalio sisältää vain vähän sokeria ja suolaa.

Opiskelijaruokailu

Ketä varten suositus on laadittu?
 - Opiskelijoita varten.

 

 Suosituksen taustaa tai suositusten perusta tai säädöksiä, jotka ohjaavat erillisryhmän ruokailun järjestämistä

- Kelan hoitama ateriatuki on osa valtionavustusjärjestelmää. Se perustuu opetusministeriön esittelystä annettuun valtioneuvoston asetukseen.

Lounas on ateriakokonaisuus, joka sisältää pääruoan lisäksi juoman, salaatin, leivän ja levitteen. Erikoisannos on kalliimmista raaka-aineista valmistettu ateriakokonaisuus.

Kelan opintotukikeskus huolehtii opiskelijaravintoloille myönnettävän avustuksen maksamisesta ja valvonnasta.

 

 Suosituksen tavoitteet?

- Suosituksen tavoitteena on tarjota työväline yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijioille tarjottavien atreioiden  suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville tahoille sekä edistää opiskelijoiden terveellistä ravitsemusta, terveyttä ja hyvää opiskeluvireyttä.

Opiskelijoille terjottavan ruoan tulee olla koostukseltaan monipuolista ja vaihtelevaa, jossa terveellisyys, hyvä maku ja ruokailuhetken virkistävä vaikutus yhdistyvät.

 

Millä erillisen suosituksen laatimista tälle ryhmälle perustellaan?

- Valtioneuvoston asetuksen mukaan opiskelija-aterian tulee täyttää laadultaan yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset.

 

 Kyseisen erillisryhmän ravitsemuksen erillispiirteet.

- Aterioissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rasvan laatuun ja suolan määrään. Aterioiden tulee olla koostumukseltaan myös sellaisia, että ne mahdollistavat monipuolisen ja suositusten mukaisen vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin.

 

 Ateriakokonaisuuden koostaminen kyseiselle erillisryhmälle.

- Hyvä ateriakokonaisuus on mahdollista koota usealla tai eri tavalla. Suositeltavia ateriavaihtoehtoja ovat esimerkiksi seuraavat:

 

Pääruoka

Liha-, kala- tai kasvisruoka

Laatikko-, vuoka- tai pataruoka

Ruokaisa salaatti (sisältää lihaa, kalaa, munaa, juustoa tai palkokasveja)

Keittoruoka (kasviskeitossa proteiinilisänä esmin. papuja tai linssejä)

 

Täysjyväpuuro

''Leipäpohjainen ateria'' (täytetty patonki, kerrosvoileipä tms.)

 

Energialisäke

Perunaa, ohraa, riisiä, pastaa, viljasekoite tms.

 

Muut lisäkkeet

Salaatti, leipä, rasvalevite ja juoma

 

 

 Erillisryhmän aterioiden ravintosisältö.

- Opiskeija-aterian tulisi kattaa n. kolmannes opiskelijoiden päivittäisestä energian tarpeesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelija-aterian tulee sisältää energiaa seuraavasti:

Keskimäärin 700-800 kcal (2,9-3,3 MJ)

Vähintään 500 kcal (2,1 MJ)

Enintään 1 000 kcal (4,2 MJ)

 

Suositeltavat ruokavalinnat.

- Tärkeää on huolehtia myös siitä, että opiskelija-aterioiden koostumus on rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien osalta tasapainoinen ja vastaa valtioin ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia. Aterioiden suositeltava keskimääräiset energiaravintoaineiden osuudet energian kokonaismäärästä (E%, sulkeissa vaihteluväli) ovat seuraavat:

Rasvaa                30 (25-35) E%

Proteiinia            15 (10-20) E%

Hiilihydraatteja   55 (50-60) E%

 

 

 

Ateriasuunnitelma

(esim.)

 

Broilerikastike

 

Kaurariisi

 

Salaatti

 

Hedelmäkiisseli

 

Leipä, levitteet

 

Maito/vesi

                                        

 

 

 



 

Vankien ruokahuoltosuositus

Vangit

• Suositus on laadittu vankeja varten.

• Vangeille tarjotaan aamiainen ja yhdistetty lounas-päivällinen sekä iltapala. Ruokailujen väliset ajat ovat tasaiset ja iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole yli 12h.

• Vankien pitää itse maksaa erillinen maksu ylimääräisistä ravintoaineista.

• Ruokalista vastaa kustannustasoltaan vankiloille asetettuja ravintopäivän hintatavoitteita.

• Hankintojen tulee perustua hankintalainsäädännön mukaan järjestettyyn tarjouskilpailuun.

Tavoite on vankien ravinnontarpeen tyydyttäminen päivittäin ja pidemmällä aikavälillä keskimäärin.

• Ruokavalio voidaan muutaa uskonnollisen vakaumuksen perusteella erilaiseksi.

                                       Ruokalista

Vesimelonisalaatti
Salaatinkastike
Ruisleipä

xxx

Perunamuusi
Lihapullat
Ruskea kastike
Kukkakaalivuoka

xxx

Mustikkapiirakka
Vaniljakastike

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

• Ketä varten suositus on laadittu? 
•  Ikääntyneille ihmiselle.
  Suosituksen taustaa tai suositusten perusta tai säädöksiä, jotka ohjaavat erillisryhmän ruokailun järjestämistä
•  Valtion Ravitsemusneuvottelukunta.
  Suosituksen tavoitteet?
•  selkeyttää iäkkäiden ihmisten ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja
  ja ravitsemushoidon tavoitteita
  - lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä ja
  yhdenmukaistaa hyvät käytännöt
  - ohjata tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan
  ravitsemushoitoa käytännön hoitotyössä niin kotihoidossa,
  vanhainkodeissa ja sairaaloissa kuin koko terveydenhuollossa, osana
  ikääntyneen ihmisen hyvää hoitoa.
  Millä erillisen suosituksen laatimista tälle ryhmälle perustellaan?
•  Ikääntyneiden omat mielipiteet ja toiveet otetaan huomioon ravitsemushoidon
  suunnittelussa.
  Kyseisen erillisryhmän ravitsemuksen erillispiirteet.
•  Ravitsevaa, suolistolle ystävällistä ja helposti syötävää
  Ateriakokonaisuuden koostaminen kyseiselle erillisryhmälle.
•  Monipuolista ja vähä-kolesteroolista
  Erillisryhmän aterioiden ravintosisältö.
• Riittävä energian, proteiinin,
  ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti.
  Suositeltavat ruokavalinnat:
  Ikääntyneille tarjottava ruoka on maukasta ja ravitsevaa.

  Liha	100 g	20–30 g
  Kovat juustot ja leipäjuusto	100 g	20–30 g
  Liha- ja makkaraleikkeleet	100 g	10–30 g
  Kala	100 g	10–25 g
  Raejuusto	100 g	16 g
  Maitorahka	100 g	10 g
  Keitetyt pavut	100 g	10 g
  Kananmuna	1 kpl	7 g
  Maidot, piimät, jogurtit, ym.	2 dl	6–7 g
  Leivät (4–5 viipaletta)	100 g	5–10 g

  
  
  
  
  
  

   Ruokalista

  
  

  Aamupala:

  Puuro

  Mansikkakiisseli

  Banaania

  Ruisleipää

  Vaaleaaleipää

  
  

  x x x

  
  

  Lounas:

  Kinkkukiusaus

  Vihreäsalaatti

  Leipä/soseleipä

  
  

  x x x

  
  

  Päiväkahvi:

  Kahvi/tee

  pulla

  
  

  x x x

  
  

   Päivällinen:

  Jauhelihakeitto

  Leikkeleleivät/soseleipä

  
  

  x x x

  
  

  Iltapala:

  Hedelmä rahka

  Tee

  Rieskat

Tehtävä

 

Tutustukaa pareittain tai pienissä ryhmissä valitsemaanne ravitsemussuositusten erillisryhmään.

Kirjoittakaa tähän blogiin uusi teksti, jossa kerrotte keskeisimmät asiat kyseisen erillisryhmän ravitsemuksesta. Valmistautukaa myös esittämään tuotoksenne muulle ryhmälle.

  

Valittavat ravitsemussuositukset



1. tavallinen ravitsemussuositus 2014 / Norden Nutrition Recommendations 2012 -Gennady
2. raskaana olevat ja imettävät äidit sekä lapset
3. kouluruokailu - Aleksi H & Miika
4. opiskelijaruokailu - Marjut & Eero
5. varusmiehet - Sami
6. vangit - Anni & Milla T
7. ikääntyneet - Matti & Heikki
8. sairaalapotilaat

 

Kysymyksiä tekstin ja esityksen tekemisen avuksi eli näihin kysymyksiin kannattaa etsiä vastauksia

 

• Ketä varten suositus on laadittu?
• Suosituksen taustaa tai suositusten perusta tai säädöksiä, jotka ohjaavat erillisryhmän ruokailun järjestämistä
• Suosituksen tavoitteet?
• Millä erillisen suosituksen laatimista tälle ryhmälle perustellaan?
• Kyseisen erillisryhmän ravitsemuksen erillispiirteet.
• Ateriakokonaisuuden koostaminen kyseiselle erillisryhmälle.
• Erillisryhmän aterioiden ravintosisältö.
• Suositeltavat ruokavalinnat.
• jne.

 

Ateriasuunnitelma

 

Suunnitelkaa kyseiselle erillisryhmälle soveltuvan lounaan ruokalista, ravitsemussuosituksissa annettujen ohjeiden mukaan. Laittakaa myös menu blogiin.

 





Erillisryhmät

 

Tietyille väestöryhmille on annettu erillisiä ravitsemussuosituksia, joissa on otettu huomioon kyseisten ihmisryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet.

Suosituksia on annettu
 

• raskaana oleville ja imettäville äideille sekä lapsille
• kouluruokailuun
• opiskelijaruokailuun
• varusmiehille
• vangeille
• ikääntyneille
• sairaalapotilaille

Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut vuonna 2008 raportin Juomat ravitsemuksessa ja antanut raporttiin perustuen suosituksia juomien käytöstä lapsille ja nuorille, aikuisille ja ikääntyneille.

 

 



Ravitsemussuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunta

 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on vuodesta 1954 lähtien seurannut suomalaisten ravitsemus- ja terveydentilaa ja antanut ravitsemukseen liittyviä suosituksia tilanteen parantamiseksi. Alkuvaiheessa korjattiin ravitsemuksellisia puutoksia, josta esimerkkinä jodin lisääminen ruokasuolaan struumaepidemian poistamiseksi ja A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin hämäräsokeuden ja riisitaudin ehkäisemiseksi.

 

Viime vuosikymmenien haasteena on ollut pikemminkin liiallisen ja vääränlaisen ruoan nauttimisesta aiheutuneiden terveysongelmien vähentäminen. Kansanterveyden suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä lihavuuden ja 2 tyypin diabeteksen yleistymiseen niin aikuisilla kuin entistä nuoremmilla lapsilla ja nuorilla. Lisäksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ravitsemuksen keinoin on edelleen yksi tärkeimmistä tavoitteista.

 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin, joka asetetaan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttaja-, neuvonta- ja terveydenedistämisjärjestöjen, sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.

 

Ravitsemussuositukset sisältävät tutkittua tietoa

 

• ihmisen ravitsemuksesta
• ravinnon koostumuksesta
• ravintoaineista, niiden tarpeesta ja suositeltavasta saannista

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

 

Ensimmäiset suositukset terveen väestön ravitsemuksesta julkaistiin vuonna 1941 Yhdysvalloissa. Pohjoismaissa suosituksia on laadittu 1980-luvun alusta lähtien. Suomessa ensimmäiset suositukset julkaistiin vuonna 1987 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta.

 

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan voimassaolevat suositukset on julkaistu vuonna 2014. Suomalaiset ravintoainetason suositukset perustuvat pääosin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden tieteellinen pohjatyö tehdään pohjoismaisista asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä.

Ravitsemussuosituksen tarkoitus on

 

• edistää ja ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä
• olla elintarvike- ja ravitsemuspolitiikan perusta
• olla apuna joukkoruokailun suunnittelussa, soveltuvat vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan, sillä yksiöiden ravinnon tarpeen vaihtelut ovat suuret
• olla ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistona
• olla ohjeellisena pohjana ihmisryhmien ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin arvioinnissa

 

Suomalaiset ravitsemussuositukset

 

• kuvaavat tärkeimpien ravintoaineiden kuten rasvojen, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavaa saantia.
• koska ravintoaineiden yksilöllinen vaihtelu voi olla huomattava, on suositusluvut laskettu keskimääräisen tarpeen ja sen hajonnan perusteella niin suureksi, että se vastaa koko terveen, kohtalaisesti liikkuvan väestön tarvetta.
• ravintoainesuositukset edustavat suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana.
• soveltuvat sellaisenaan tyypin 2 diabetesta sairastaville tai henkilöille, joilla verenpaine tai

Ruokasuositukset

• korostavat terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuutta ja säännöllisten, jokapäiväisten valintojen merkitystä
• yksittäinen elintarvike tai ravintotekijä ei yleensä sinällään selvästi heikennä tai paranna ruokavalion ravitsemuksellista laatua
• hyvä ruoka on maukasta, monipuolista ja värikästä
• ruokaa syödään sopivasti niin, että energian saanti vastaa kulutusta
• yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu on tarpeetonta.
• kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, ainakin 500 g päivässä
• peruna kuuluu päivittäiseen ruokavalioon
• vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita on suositeltavaa syödä päivittäin
• rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita on hyvä juoda päivittäin noin puoli litraa
• ruokavaliota voi täydentää vähärasvaisella ja vähäsuolaisella juustolla
• kalaa tulisi syödä 2-3 kertaa viikossa
• punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa ja niistä suositaan vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja
• leivälle kannattaa sipaista kasviöljypohjaista rasiamargariinia tai levitettä
• salattiin kuuluu öljypohjainen kastike
• suositeltava ruokavalio sisältää vain vähän sokeria ja suolaa.

Hyvää ruokavaliota havainnollistetaan ruokakolmiolla ja lautasmallilla. Ne sopivat eri käyttötarkoituksiin ja täydentävät toisiaan neuvonnassa ja opetuksessa.



 

Lähde:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2014.
Ravitsemussuositukset.